Anna elämälle arvo

Lahjoitusvaroilla kehitetään tehokasta aivovammakuntoutusta

05/06/2017

Tavoitteena on, että nuori tai työikäinen voisi palata mahdollisimman nopeasti töihin, opintoihin tai muuhun mielekkääseen toimintaan aivovamman jälkeen.

Kun nuoren aikuisen muisti pätkii, keskittyminen on vaikeaa ja toimintaan ryhtyminen takkuaa, oireiden taustalta voi löytyä aivovamma.

Aivovamma on tapaturman aiheuttama aivokudoksen vaurio, joka johtuu yleensä ulkoisesta, päähän kohdistuneesta iskusta. Kuka tahansa meistä voi saada aivovamman esimerkiksi liikenneonnettomuuden, kaatumisen, putoamisen tai pahoinpitelyn seurauksena.

Usein aivovamma todetaan heti onnettomuuden jälkeen, mutta toisinaan vasta myöhemmin, kun työ tai opinnot eivät sujukaan. Apua oireisiin voi saada aivovammakuntoutuksesta.

psykologi Marjatta Musikka-Siirtola
Vastaava psykologi Marjatta Musikka-Siirtola korostaa, että kuntoutus on aina yksilöllistä.

– Kuntoutus on pitkälti sitä, että henkilö oppii selviytymään arjesta rajoitteista huolimatta, kiteyttää vastaava psykologi Marjatta Musikka-Siirtola Taysin aivovammapoliklinikalta.

Aivovamman jälkioireet ilmenevät usein tiedonkäsittelyn, kuten muistin, tarkkaavuuden ja oman toiminnan ohjauksen ongelmina. Aloitekyky heikkenee, ajatus kulkee hitaasti ja sanojen löytyminen voi olla vaikeaa. Myös käyttäytymisen ja tunteiden hallinnan ongelmat sekä voimakas väsymys ovat yleisiä aivovamman jälkioireita.

– Joskus henkilö ei itse tunnista oireitaan, mutta hänen läheisensä huomaa, että jokin on vialla, Musikka-Siirtola huomauttaa.

Entistä tehokkaampaa kuntoutusta

Nuorten ja työikäisten aivovammakuntoutusta kehitetään nyt Taysissa lahjoitusvaroin. Kaksivuotisessa hankkeessa on keskitytty erityisesti siihen, ettei kukaan jäisi turhaan kotiin aivovamman jälkeen.

– Tavoitteena on, että henkilö voisi palata mahdollisimman nopeasti töihin tai muuhun mielekkääseen toimintaan, Musikka-Siirtola kuvailee.

Töihin tai opintoihin paluuta voidaan helpottaa erilaisilla tukitoimilla, osa-aikaisuudella ja tehtävien mukauttamisella. Lievän aivovamman saaneista töihin tai opintoihin kuntoutuu lähes jokainen, keskivaikeankin vamman saaneista arviolta joka toinen, jos tehtävät joustavat. Tätä tietoutta on nyt levitetty kouluille ja työterveyshuoltoon.

Toisena tavoitteena hankkeessa on nopeuttaa ja tehostaa aivovamman kuntoutusprosessia. Vastikään aivovammadiagnoosin saaneille asiakkaille on kehitetty lyhyitä, viiden tapaamisen interventioita, joissa annetaan tietoa aivovamman tyypillistä oireista sekä keinoista, joiden avulla ongelmien kanssa voi pärjätä.

– Lisäksi hankkeessa on kartoitettu aivovammakuntoutukseen soveltuvia teknologisia sovelluksia. Olemme hankkineet esimerkiksi tabletteja, joilla asiakkaat voivat tehdä erilaisia harjoituksia, Musikka-Siirtola kertoo.

Kuntoutus on tiimityötä

Aivovamman saaneiden kuntoutuksessa tarvitaan monen erikoisalan osaajia.

Neuropsykologi osaa kertoa asiakkaalle, mistä aivovammassa on kyse ja miten oireiden kanssa voi selvitä. Hän tunnistaa asiakkaan rajoitteet mutta myös vahvuudet, joihin tämä voi tukeutua arjessa.

Sosiaalityöntekijä ohjaa asiakasta sosiaaliturvan viidakossa, kuntoutusohjaaja puolestaan paikallisten palvelujen löytämisessä. Neurologi huolehtii diagnostiikasta ja laatii tarvittavat lausunnot. Tarvittaessa tiimissä on mukana myös fysio-, toiminta- tai puheterapeutti.

Marjatta Musikka-Siirtola korostaa, että kuntoutus on aina yksilöllistä. Sen keskiössä on henkilö itse, hänen sosiaalinen tilanteensa, vahvuutensa ja rajoitteensa.

– Tiimityönä yhdessä asiakkaan kanssa pohdimme, mitkä keinot auttaisivat juuri häntä.

Teksti ja kuva: Virpi Ekholm