Diabetes on sairaus, joka vaikuttaa elämään joka päivä koko elämän ajan. Potilas joutuu hyvin itsenäisesti tekemään isojakin hoitopäätöksiä. Digipalvelujen avulla potilas saa tulevaisuudessa apua joustavasti, kun hän sitä itse tarvitsee.
Pankkiasiat hoituvat nykyisin helposti verkossa, samoin asiointi eri viranomaisten kanssa. Vaikka muu yhteiskunta on jo siirtynyt digiaikaan, terveydenhuollossa käytössä ovat useimmiten 1900-luvun yhteydenpitovälineet: puhelinsoitot, paperiset kirjeet ja fyysiset vastaanotot.
– Diabetesta sairastavat potilaat ovat esittäneet toiveen, että he voisivat olla yhteydessä meihin joustavasti digipalvelujen kautta. He kaipaavat pysyvää hoitosuhdetta, mutta eivät välttämättä vastaanottoaikaa kaksi kertaa vuodessa, kuvailee endokrinologian osastonylilääkäri Saara Metso Taysin sisätautien vastuualueelta.
Taysissa ryhdyttiin tuumasta toimeen ja alettiin kehittää diabeteksen hoidon digitalisaatiota. Hanke käynnistyi lahjoitusvaroilla, ja sittemmin myös sairaanhoitopiiri on investoinut hankkeeseen. Tavoitteena on, että uudet digipalvelut olisivat käytössä vuoden-parin sisällä.
Tarkoituksena on kehittää verkkopalvelu, jonka kautta potilaat saavat henkilökohtaista palautetta omahoidostaan. Tarvittaessa he voivat olla yhteydessä hoitopaikkaan, ja ongelmista voidaan keskustella chatissa, videoyhteyden kautta tai perinteisellä vastaanotolla.
Metson mukaan valtaosalle potilaista voisi riittää kontrollikäynti kahden vuoden välein, ja muuna aikana yhteydenpito tapahtuisi digipalvelujen kautta. Useamminkin voidaan tavata, jos siihen on tarvetta.
– Omahoitoon liittyvät ongelmatilanteet tulevat yleensä eri aikaan kuin sovittu kontrollikäynti. Digipalvelujen avulla potilas saa apua joustavasti, kun hän sitä itse tarvitsee, Metso kiteyttää.
Oikeaa hoitoa oikeaan aikaan
Sairaalan kannalta digitalisaatio auttaa kohdistamaan resurssit niiden potilaiden hoitoon, jotka apua kulloinkin eniten tarvitsevat.
Osalla potilaista on diabeteksen lisäksi muita ongelmia, joihin tulisi pureutua ensin, jotta diabeteksen hyvä hoito voi toteutua.
– Jotkut tarvitsevat uusimpia lääkkeitä ja laitteita, toiset taas esimerkiksi perhetyötä. Digipalvelut auttavat meitä tunnistamaan erilaiset potilasryhmät ja suuntaamaan heille palveluja, joista he eniten hyötyvät, Saara Metso huomauttaa.
Perinteisiä kontrollikäyntejä tarvitaan jatkossakin, mutta vastaanottoaikaa voidaan hyödyntää digipalvelujen ansiosta aiempaa tehokkaammin. Kun potilas täyttää etukäteen kotona lomakkeen, jossa kysytään tietoja elämäntilanteesta ja elintavoista, vastaanotolla voidaan keskittyä tiedon keräämisen sijasta ongelmien ratkaisuun.
– Tupakoinnista kysymiseen ei tarvitse uhrata sekuntiakaan vastaanotosta, jos potilas ei tupakoi. Jos taas lomakkeet paljastavat hoitoväsymyksen tai mielialaongelmia, vastaanotolla voidaan keskittyä niiden ratkaisuun, Metso vertaa.
Tietoa tutkimukseen ja hoidon kehittämiseen
Paitsi potilaiden digipalveluja, hankkeessa kehitetään myös ammattilaisten tietojärjestelmää.
Tiedot potilaan hoidosta ovat kyllä perinteisessä potilaskertomusjärjestelmässä, mutta sieltä voi olla vaikea löytää olennaisia tietoja. Nyt rinnalle kehitetään järjestelmää, johon kootaan tärkeimmät tiedot rakenteisesti ja tyypitetysti.
– Hoitava lääkäri näkee jatkossa helposti yksittäisen potilaan hoidon kannalta olennaisimmat tiedot. Toisaalta tietoja on helppo poimia tutkimuskäyttöön, Saara Metso kertoo.
Rakenteisen tiedon avulla on jo esimerkiksi selvitetty, miksi ketoasidoosia eli vakavaa happomyrkytystä esiintyy diabeetikoilla aiempaa enemmän. Selvisi, että pieni joukko nuoria potilaita sairastuu ketoasidoosiin toistuvasti, joten heille tulisi kohdistaa erityistä apua ja tukea.
Teksti ja kuva: Virpi Ekholm
Seuraava Edellinen