Testamenttivaroilla rahoitetussa tutkimuksessa seurataan rintasyövän sädehoidon aiheuttamia sydänhaittoja. Samalla kehitetään hengitystahdistettua sädehoitoa, jossa hoito toteutetaan potilaan pidättäessä hengitystään.
Suomessa sairastuu rintasyöpään noin 5 000 naista joka vuosi. Sairauden ennuste on nykyisin hyvä, kiitos varhaisen tunnistamisen, hyvän kirurgian ja tehokkaiden liitännäishoitojen.
Entistä useampi nainen elää vuosia, jopa vuosikymmeniä rintasyövän toteamisen jälkeen. Siksi yhä tärkeämpää on, ettei hoidoilla aiheuteta muita sairauksia, jotka haittaavat tai lyhentävät elämää.
Tampereen yliopistollisessa sairaalassa on käynnissä tutkimus, jossa seurataan vasemman rinnan sädehoidon aiheuttamia sydänhaittoja. Tutkimusta rahoitetaan sairaalan saamista testamenttilahjoituksista.
Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri Tanja Skyttä on mukana seurantatutkimuksen toteuttamisessa. Hän väitteli aiheesta tohtoriksi viime joulukuussa.
– Tiedämme, että vasemman rinnan sädehoito lisää 5-10 vuoden viiveellä riskiä sepelvaltimoiden ahtaumiin, sydämen vajaatoimintaan, läppävikoihin ja sydänkuolemaan. Suurilla sydänannoksilla yksi sadasta voi menehtyä ennenaikaisesti hoitojen seurauksena, Skyttä kuvailee.
Seurantaan osallistuu noin sata naista, joita tutkitaan muun muassa sydämen ultraäänitutkimuksin ja verikokein. Ensimmäisten tulosten mukaan pienilläkin sädeannoksen muutoksilla on merkitystä sydämen terveydelle. Vaikutus sydänsairauksiin nähdään kuitenkin vasta pidemmässä seurannassa.
20 sekuntia hengittämättä
Hengitystahdistettu rintasyövän sädehoito on uusi menetelmä, jonka avulla sydämen saamaa sädeannosta voidaan vähentää selvästi. Menetelmä otettiin Taysissa käyttöön vuonna 2013 ensimmäisten suomalaissairaaloiden joukossa, ja sitä on kehitetty täällä edelleen.
Hengitystahdistetussa sädehoidossa potilas pidättää hengitystään hoidon aikana. Näin sydämen ja rintakehän väliin jää ilmaa, eivätkä viistot sädekeilat kosketa sydämen pintaa.
Hengitystahdistus edellyttää, että potilas pystyy pidättämään hengitystään 20 sekuntia. Hengityskorkeutta seurataan asettamalla rinnan päälle kuutio, jonka liikkeet rekisteröidään kameran avulla.
Potilas voi itsekin seurata monitorilta, pysyykö rintakehä riittävän korkealla koko hoidon ajan. Jos tämä ei onnistu, hoito keskeytyy automaattisesti.
– Havaitsimme, että hoito on helpompi toistaa päivästä toiseen samanlaisena, kun kuutio asetetaan rintalastan eikä pallean päälle. Lisäksi hengityskorkeuden asetuksia voitiin korjata hoidon aikana. Näin toimien hoidon aiheuttamia sydänannoksia saatiin pienennettyä merkittävästi, Tanja Skyttä kertaa väitöstutkimuksensa tuloksia.
Hengitystahdistuksella voidaan vähentää myös keuhkojen saamaa sädeannosta. Siksi sitä käytetään ajoittain myös oikean rinnan sädehoidossa.
Tutkimusta ei tehdä ilmaiseksi
Kliinisiä eli potilaiden hoitoon liittyviä tutkimuksia ei tehdä ilmaiseksi, vaan ne vaativat muun muassa ammattilaisten työaikaa sekä laboratorio- ja kuvantamistutkimuksia.
Lääkeyritykset rahoittavat usein kliinisiä lääketutkimuksia, mutta kun tutkitaan esimerkiksi laitteiden toimintaa tai potilasturvallisuutta, rahoitus tulee hankkia muualta.
– Testamenttilahjoitukset ovat tutkimustyössä äärimmäisen tärkeitä, Skyttä kiteyttää.
Tulevaisuudessa Skyttä toivoo, että Suomeen saataisiin yhtenäiset ohjeet sydämen terveyden seurannasta rintasyöpähoitojen jälkeen. Taysissa käynnissä oleva tutkimus voi edistää seurannan järjestämistä.
Teksti ja kuvat: Virpi Ekholm
Seuraava Edellinen